Random sekoilurope <3

Margareta työntyi kaikilla voimilla lumikinoksesta ylös. Hän ei tiennyt missä oli tai miten oli sinne päätynyt. Hänellä oli vain erittäin sumentunut muistikuva miehestä ja hyvin suuresta voimasta. Tyttö kampesi itsensä jaloilleen seisomaan ja katseli ympärilleen. Häntä paleli ja hänen koko kehonsa oli täynnä ruhjeita. Ensimmäisenä Margareta tarkisti ympäristöään. Lunta, lunta ja lisää lunta. Hetken tarkkailtuaan ympärilleen tyttö kuitenkin huomasi toivomansa pelastuksen. Luola. Kaukanahan se oli, mutta tälläisessä tilanteessa hänen auttanut muu kuin lähteä tarpomaan kohti paikkaa, jossa hän voisi parantaa itsensä.

Kahi'ra-
Naikkonen veti syvää henkeä, keskittäen katseensa kahteen ihmiseen. Hän nosti miekkaansa, pitäen sitä hieman olkansa yläpuolella. Näin hän saisi iskuunsa enemmän voimaa. Sekunnit tuntuivat minuuteilta, Kahi'ra valmistautuessa hyökkäykseen. Hän lähti liikkeelle, potkaisten samalla liikkeelle ison kasan lunta. Kahi'ra ei ole nopea, joten hän toivoi yllätyksen auttavan tuon heikkouden kanssa. Päästessään lähemmäs hän ei pystyt hillitsemään itseään, ja päästi petomaisen karjaisun, joka varmasti pilaisi yllätyshyökkäyksen, ellei kahi'raa oltu jo huomattu. Liskonaisen lihakset jännittyivät tuon vetäen miekkaansa isossa kaaressa, voimalla joka saisi iskun varmasti tekemään pahaa jälkeä. Valitettavasti Kahi'ra oli keskittynyt niin paljon taistelemiseen, että hän ei ollut huomannut kuinka maa oli osittain jäässä. Metallinen haarniska päästi ikävän kolahduksen humanoidin kaatuessa naama edellä kylmälle jäälle. Liskolla kesti hetki tajuta mitä oli tapahtunut, ja hän nosti päänsä, siirtäen katseensa ihmisiin. Hänen miekkansa oli tippunut lähelle, ja kahi'ra yritti kurottaa sitä kohti.