Lampimies [K12]

K12 koska verta ja ruumis? c: Kirjotin tarinan kaverille. Idea oli et se anto 3 sanaa joista sit muodostin tälläse
"tappaja, metsä ja pahat voimat". Tässä tilanteessa ne voimat tais kyllä olla hyviä


Lampimies




Hän oli murhaaja. Mies oli ottanut elämänsä aikana jo kolme henkeä. Kolmas tapahtui juuri kymmenisen minuuttia sitten. Suunnitelmana oli piilottaa uhri läheisessä sekametsässä sijaitsevaan lampeen. Maassa makaavat tikut katkeilivat miehen vihreiden veren tahrimien kumisaappaiden ottaessa askeleita. Pienet oksat riipivät murhaajan kasvoilla olevaa kulunutta pellenaamaria.


Vihdoin lammelle saavuttuaan mies laski uhrinsa alas. Hän veti nahkahanskansa paremmin käsiinsä, varmisti ettei verta ollut muualla kuin mustassa nahkatakissa ja vanhoissa farkuissa, jotka toimivat sen hetkisenä roiskesuojana. Murhaaja veti syvään henkeä, sitoi ruumiin jalkaan suuren kiven mukanaan tuomalla köydellä, nappasi taas ruumiista kiinni, heitti sen lampeen ja katsoi kuinka se vajosi veteen.


Ruumiin kadottua näkyvistä, maa alkoi yllättäen täristä. Mies menetti tasapainonsa ja kaatui polvilleen lammen ääreen. Yllättäen maski lensi suurella voimalla irti murhaajan naamalta ja laskeutui samaan kohtaan, mihin ruumis oli heitetty. Tappaja nosti katseensa naamariin, joka alkoi hitaasti nousta vedestä. Oikeastaan, se ei noussut vedestä, vesi nosti sitä. Nesteestä alkoi muodostua ihmisen siluetti.


Murhaaja oli jähmettynyt paikalleen, tuijottaen silmät suurina yliluonnollista tapahtumaa. Tärinä loppui pikkuhiljaa, mutta vesi jatkoi siluetin muodostamista. Mies jatkoi tuijottamista. Lammen päällä seisoi nyt vedestä tehty ihminen, jonka naamalla, voisi sanoa kellui, pellenaamari. Se heilautti kättään eteen päin, joka sai veden liikkumaan omituisesti miehen edessä. Vedestä muodostunut käsi tarttui tappajaa ranteesta. Vedenpaine oli niin luja, että mies ei saanut vedettyä kättään irti.


Pellemaski ikäänkuin katsoi miestä silmiin. Olento heilautti nyt kätensä taakse päin, joka sai miehestä tarranneen vesikäden vetämään tämän lampeen. Vesikäden tunne katosi ranteesta, mutta nyt hän tunsi aidon käden otteen nilkassaan. Kauhistuneena murhaaja katsoi sukelluksissa alaspäin. Vesi kirveli silmiä, mutta hän erotti selkeästi uhrinsa tarranneen häntä nilkasta.


Hetken päästä lampi oli taas kuin ennenkin. Se näytti täysin koskemattomalta, auringon säteet sivelivät sen pintaa puiden välistä, tuuli heilutti kaislikkoa ja ympärillä olevat linnut lauloivat. Rauhallinen kesäpäivä jatkui, kuin sitä ei olisi koskaan häirittykkään.

Ephemeral Creation kirjoitti:Oooh... : o Hyvä ja tästä pitäisi kyllä tehdä forkkapeli. Siis silleen, että edellinen antaa aina esim. ne 3 sanaa ja seuraava kirjoittaa niitä käyttäen lyhyen tarinan ja antaa taas seuraavalle 3 sanaa jne.

Toi on itseasiassa tosi hyvä idea